Rakennuslautakunta 20.2. 2002 § 24
Kunnahallitus 5.3. 2002 § 42
Kunnanhallitus 16.4. 2003 § 83
Kunnanvaltuusto 17.4.2002 § 11

Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä –asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Houtskarin kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 § 4 mom.).

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rakennuslautakunta. Sen alaisena toimii rakennustoimisto. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännöksessä.

Sivun alkuun

Rakennuslupaa haetaan asemakaava-alueen ulkopuolisen talousrakennuksen rakentamiseen.
-jo olevaan, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuun asuintaloon, jos talousrakennuksen pinta-ala on 60 m² tai suurempi.
-jo olevaan elinkeinotoimintaan, jos talousrakennuksen pinta-ala on 150 m² tai suurempi.
-jo olevaan vapaa-ajanasuntoon, jos 10 m² tai suurempi.

Talousrakennuksella tarkoitetaan muiden rakennusten yhteydessä sijaitsevia varastorakennuksia. Sellaista talousrakennusta rakennettaessa, mihin ei tarvita rakennuslupaa, on rakennuslautakunnalle tai ohjeistuksessa määrätylle viranhaltijalle toimitettava tarpeelliset tiedot sisältävä kirjallinen ilmoitus.

Kirjallinen ilmoitus on tehtävä vähintään neljätoista (14) päivää ennen rakentamisen aloittamista. Rakennuslautakunta tai ohjeistuksessa määrätty viranhaltija voi ilmoituksen toimittamista seuranneena aikana vaatia rakennusluvan hakemista talousrakennusta varten, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi huomioitaessa rakennuksen vaikutus ympäristöön tai naapurikiinteistön hyödyntäminen tai muun erityisen syyn vuoksi.

Rakentaminen voidaan aloittaa mikäli rakennuslautakunta tai ohjeistuksessa määrätty viranhaltija ilmoittaa ennen määräaikaa, että rakentamiselle ei ole estettä. Ilmoitus raukeaa, mikäli rakentamista ei aloiteta ja viedä loppuun kolmen (3) vuoden sisällä ilmoituksen jättämisestä.

Sivun alkuun

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetuksen 62 ja 63 §:n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan osa-alueilla seuraavasti:

1. Ranta-asemakaava- ja yleiskaava-alueet paitsi yleiskaavan AT-, C- ja M-alueet
2. Asemakaava-alueet sekä yleiskaavan AT- ja C-alueet
3. Yleiskaavan M-alue, (rantojen ulkopuolinen A-alue)

Toimenpidelupa tai –ilmoitus riittää seuraaviin toimenpiteisiin (esim. huvimaja, antenni, tai tuulivoimala) vain silloin kun kyseessä on rakennelma. Mikäli rakennelma on syytä laskea rakennukseksi, käsitellään asiaa rakennuslupa-asiana.
(Rakennuksen tarkempi määritelmä MRL 113 §)

S

Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta, eli luonnospiirustus, asemapiirros, kartta sekä selvitys omistussuhteista.

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom.).

Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 § 2 mom.).

Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.

Sivun alkuun

(MRL 116 §). (MRA 57 §).
Asemakaava-alueen ulkopuolista rakennusta ei saa rakentaa ilman asianosaisten hyväksyntää viittä metriä lähemmäksi jonkun toisen omistamaa tai hallitsemaa maata, eikä kymmentä metriä lähemmäksi jonkun toisen omistamaa tai hallitsemaa rakennusta, jos siihen ei ole erityistä syytä.

Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä.

R

Rakennettaessa jo olevien rakennusten yhteyteen on rakentaminen sovitettava ympäristön rakennustapaan ja jo olemassa olevaan rakennuskantaan huomioiden sijoitus, koko, ulkomuoto, pintamateriaalit sekä väritys. Rakennuspaikan rakennusten on tarkoitus muodostaa ympäristönsä kanssa harmoninen kokonaisuus.

Sivun alkuun

3.3 RAKENNNUSTEN SIJOITTAMINEN

Asuintalojen/rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja rakennusten sijoittamisen rakennuspaikalle on oltava sellainen, että luonnonmaisema voidaan mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Muun rakennuksen kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee, ellei ylläolevista vaatimuksista muuta seuraa, olla vähintään 30 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 2 metriä keskivedenkorkeustason yläpuolella, saunarakennuksen lattiatason kuitenkin vähintään 1,5 metriä.

Saunarakennuksen, jonka kerrosala on korkeintaan 25 m² saa rakentaa lähemmäksi rantaviivaa kuin mitä edellä on mainittu. Talousrakennuksen, jonka kerrosala on korkeintaan 10 m² saa rakentaa lähemmäksi rantaviivaa kuin mitä edellä on mainittu. Niiden etäisyyden edellä määritellystä rantaviivasta on kuitenkin oltava vähintään 15 metriä, jossa on oltava suojaavaa kasvillisuutta ja etäisyyden tulee myös olla sellainen, että saunan jätevesi pystytään käsittelemään ja johtamaan hyväksytyllä tavalla ja että muut edellä kappaleessa 3.2 mainitut olosuhteet huomioidaan.

3.4 MAISEMANHOITO JA YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA

(MRL 166 §)
Rakennukset ja rakennuspaikat on pidettävä sellaisessa kunnossa mitä niiden käyttötarkoitus ja ympäröivä maankäyttö edellyttää.

(MRL 169 §)
Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.

Rakennuspaikan ympärille on myös muutoin tarpeen vaatiessa tehtävä ympäröivään maisemaan sopivia istutuksia.

Sivun alkuun

(MRA 82 §)
Pysyvä aita joka rajoittuu maantiehen, asemakaavatiehen tai johonkin muuhun yleiseen alueeseen, on rakennettava kokonaan rakennuspaikan tai tontin puolelle rajaa. Pensasaita on pystytettävä ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.

Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.

Aita, joka ei sijaitse rakennuspaikkojen tai tonttien välissä, kuuluu tontin tai rakennuspaikan omistajan pystytettäväksi ja ylläpidettäväksi.

Tonttien ja rakennuspaikkojen välisten aitojen rakentamisesta ja ylläpitämisestä vastaavat puoliksi molempien tonttien tai rakennuspaikkojen haltijat, ellei ole erityistä syytä toisenlaiseen vastuunjakoon. Mikäli asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, päättää rakennuslautakunta asiasta.

(MRL 165 §)
Rakennuspaikka tulee salaojittaa rittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien tonttia tai naapuritontteja haittaamaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.

Sivun alkuun

Ranta-alueen rakennuspaikan rannan puoleisen rajan on oltava vähintään 50 metriä pitkä.

Rakennusten jälleenrakentaminen, rakennusten uudistaminen ja pienehköt lisärakennukset ovat sallittuja eivätkä tämän kappaleen säännökset koske niitä, mikäli rakennuspaikka on sama.

Tämän kappaleen määräykset eivät koske rakennuspaikkaa, jonka ensimmäinen omistus- ja hallintaoikeus on päivätty ennen tämän rakennusjärjestyksen voimaantuloa.

Sivun alkuun

4.2 RAKENNUSOIKEUS

Rakennuspaikalle saa pystyttää korkeintaan kahdesta huoneistosta koostuvan asuinrakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrospinta-ala vastaa korkeintaan 10 % tontin alasta, kuitenkin enimmillään 300 m² sekä asuinrakennusten käyttötarkoitukseen liittyvät talousrakennukset. Ranta-alueella saa kuitenkin rakentaa vain yhden asuinrakennuksen rakennuspaikkaa kohden. Jakamalla rakennuspaikan osiin ei voi kasvattaa rakennusoikeutta.

Vapaa-ajanrakennuspaikalle saa rakentaa vapaa-ajanasunnon, vierastuvan 25 m² sekä 25 m² kokoisen saunarakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrospinta-ala vastaa korkeintaan 5 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enimmillään 200 m². Rakennuspaikalle saa myös rakentaa tarvittavia talousrakennuksia, joiden yhteeenlaskettu rakennuspinta-ala on korkeintaan 2 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin korkeintaan 80 m².ja millä on yhteys vapaa-ajantarkoituksiin. Rakennnuslautakunta voi erikoistapauksissa myöntää rakennusluvan ranta-alueen ulkopuolella sijaitseviin saunarakennuksen ja vierasmökin tai talousrakennuksen yhdistelmiin.

Rakennuslautakunta voi erikoistapauksissa myöntää rakennusluvan savusaunalle, mikäli yhteenlaskettu kerrospinta-ala ei ylity. Jakamalla rakennuspaikan osiin ei voi kasvattaa rakennusoikeutta.

Venevajan sekä rantaliiterin rakentaminen on mahdollista silloin kun se on perusteltua elinkeinon tai ammatin harjoittamisen tai vakinaisen asuinpaikan tai vanhan kulttuurimaiseman säilyttämisen nojalla.

Mikäli edellä mainitut kriteerit täyttyvät, on LV-alueella sijaitsevan rakennuspaikan haltijalla oikeus rakentaa pienveneille tarkoitettu venevaja. LV-alueella sijaitsevilla rakennuspaikoilla saa rakentaa venevajoja pienveneille, joiden pinta-ala on yhteensä korkeintaan 160 m². Suuremmat rakennukset ja muut rakennelmat sekä laitokset joita ei ole tarkoittettu tavanomaiseen pieneveneiden säiltykseen käsitellään poikkeuslupa-asioina. Venevajan rakentamiseen tarvitaan aina vedenomistajan lupa. Luvan myönnön yhteydessä on huomioitava kulttuurimaiseman säilyttäminen. Jakamalla rakennuspaikan osiin ei voi kasvattaa rakennusoikeutta.

Tässä kappaleessa edellä mainituista rakennusten ja asuntojen lukumääristä poiketen voi rakennusvalvontaviranomainen myöntää maatilayksikön käyttökeskukselle, jota käytetään maatalouden harjoittamiseen, luvan rakentaa erillisiä yöpymismökkejä, enintään 20m² /mökki jotka palvelevat maatilamatkailua. Sama koskee vastaavia rakennuksia muussa matkailu- tai mökinvuokrauselinkeinotoiminnassa, ja jotka sopivat ympäristöönsä.

4.2 RAKENTAMINEN KELLARISSA JA ULLAKOLLA

Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisen tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.

Sivun alkuun

Alueella pitää kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sovittamiseen perinteisesti rakennettuun ympäristöön. Elleivät olosuhteet vaadi suunnittelua, voidaan kohdassa 4.1 tarkoitettu kerrosala ylittää. Menettelyssä sovelletaan kohtaa 8.1.

Alueelle saa rakentaa venevajoja ja muita talousrakennuksia, joiden suuruus, katon kaltevuus, väritys ja materiaali huomioi perinteisen saaristotyylin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lähiympäristön rakentamisen kulttuuriperinteisiin.

Mökkikyläalueilla on oma merkintänsä yleiskaavassa. Alueella saa rakentaa vapaa-ajanmökkejä elinkeinotoimintaan enintään merkinnän vieressä mainitun määrän verran sekä muita tarkoituksen kannalta tarpeellisia rakennuksia ja tiloja. Alueen on muodostettava kokonaisuus rakennuspaikkana.

Sivun alkuun

5.4 Yöpymismökit

Kategoria yöpymismökki ei rakennusoikeusmielessä voi vastata vuokramökkiä mökkikylämerkityksessä vaan osaa siitä. Tavanomaisen vapaa-ajanmökin ja mökkikyläyksikön suhde on kaavassa 1:2. Suhde mökkikyläyksikköön on 3:1. Tällöin yöpymismökin ja tavanomaisen vapaa-ajanmökin suhteeksi tulee 6:1. Mökkikyläyksikkö voidaan kaavassa korvata yöpymismökeillä edellä mainitun mukaisesti tai osoittaa kaavan M-alueelle.

Ne alueet jotka eivät sisälly muihin varauksiin eivätkä kuulu rantavyöhykkeeseen ovat varattuja maaseudun elinkeinoalueiksi (M). Alue on pääasiallisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjottamiseen ja muuhun elinkeinotoimintaan.

Alueella saa rakentaa asuin- ja tuotantorakennuksia. Alueella ei saa ilmetä suunnittelun tarvetta (kts. ruotsinkielinen versio) ilman erityistä syytä (MRL 16 §) nojalla. Asemakaava-alueen ulkopuolisten rakennuslupien edellytykset (MRL 136 §) huomioidaan rakentamisen yhteydessä.

Maaseudun elinkeinoalueet rantavyöhykkeellä ovat merkitty maisema-arvollisiksi maaseudun elinkeinoalueiksi (MU). Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouteen ja muuhun elinkeinotoimintaan.

Alueen vapaa-ajanasuntojen rakennusoikeus ovat sijoitettu saman maanomistajan A-, AT-, RA- tai RM-alueille tai voidaan hyödyntää M-alueella. Aluetta hyödynnettäessä on erityistä huomiota kiinitettävä siihen, ettei alueen maisema-arvo huonone.

Sivun alkuun

6. VESIHUOLTO, JÄTEHUOLTO SEKÄ POHJA-VESIALUEILLA RAKENTAMINEN

Jätehuolto
Kunnalla on erillisiä jätehuoltomääräyksiä.

Talousveden riittävyys
Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä.

Jätevesien käsittely
Jätevesi, jota ei voida johtaa yleiseen jätevesilaitokseen, on käsiteltävä seuraavalla tavalla:

Pohjavesialueilta, jotka soveltuvat vedenottoon, on jätevedet johdettava suljetun jätevesijärjestelmän kautta pohjavesialueen ulkopuolelle tai kerättävä suljettuun tankkiin.

Ranta-alueella on vesikäymälöiden jätevesi johdettava suljettuun tankkiin. Muu jätevesi (harmaavesi) johdetaan 2-osaisen saostuskaivon kautta maasuodatukseen tai imeytyskenttään maan laadusta riippuen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hyväksyttyä pienpuhdistamoa.

Jätevesi voidaan muilla alueilla johtaa 3-osaisen saostuskaivon kautta maasuodatukseen tai imeytyskenttään, maanladusta riippuen. Mikäli sopivaa imetyskenttää ei voida asentaa, on kaikki jätevesi kerättävä suljettuun tankkiin.

Alueilla, esimerkiksi saarilla, missä suljetun tankin tyhjennys on mahdotonta, vesikäymälä ei ole sallittu.

Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla, joiden tilavuus vastaa säiliön nestetilavuutta.

Tärkeillä pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat.

Sivun alkuun

Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.

Rakennus- ja ympäristölautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä.

Kun poiketaan rakennusoikeutta koskevista määräyksistä, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen lausunto tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, on hankittava tämän viranomaisen lausunto. Mikäli tehdään MRL 171 §:n nojalla poikkeus, on 172 § edellytyksiä noudatettava.

Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Houtskarin kunnan 29.2.1992 hyväksytty rakennusjärjestys. Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 25.5.2002